Luontoa kaikille

Vesirännistä on pisara pisaralta
kasvanut puikko, joka jakautuu
kuusenoksalla painamatta sitä
alaspäin. 

Laskiainen ja Ystävänpäivä ovat hyviä syitä luontoiluun yhdessä tai yksinäänkin. Tarviiko edes ulos luontoon meneminen jotain syytä?
Eipä niin.

Jos ei mene luontoon, ei oikein saa omakohtaisia luontoelämyksiä. Telkkari luontodokumentteineen tuo toki metsän, järven, meren, aavikon, sademetsän.... kotiin ja mukava niin. Avara luonto Ylellä esimerkiksi on monipuolinen. Kaikki eivät voi mennä ulos ja kaikki eivät pääse polkua pitkin eteenpäin puhumattakaan umpihangesta tai umpimetsästä. Välitetään kykyjemme mukaan luontoa heillekin. Tuoksuja, makuja, kuvia, tunteita.

Harmaat päivät, harmaat maisemat myös suolla.
Aurinko paistoi tammikuussa -15 tosi vähän, lumi tuli ja suli
vuoronperään. Kuva Liesjärven kansallispuistosta 4.2.

Nyt 2015 vuoden puolella lämpötilaltaan vaihtelevat säät ovat tuoneet lunta ja jäätä Etelä-Suomeenkin. Patikointi, hiihto ja lumikenkäily on vienyt Erärenkiä tiestä sivuun. Useimmiten, aika liki aina, on kamera mukana. Nyt kevään kynnyksellä, talvehtivien lintujen jo auringossa laulellessa muutamia kuvia oheen lähiviikoilta.

Jos on mahdollisuus ikkunasta katsella pihalle ja vaikka laittaa siihen ruokintapaikka, saa katseltavaa varmasti.

Talvi on myös metsätöiden aikaa. Metsän - varsinkaan oman lähimetsän - kaato ei mieltäni ylennä.
Mitäpä, jos hetken päästä tiedämme puiden tuntevan kipua ja surua. Muuttuisiko metsänkäyttömme?