Talvellahan pitäsi hiihtää, lumikenkäillä, luistella, rakentaa lumikammeja ja hikoilla kolan varressa. Tammelassa ei ihan kaikkea ole pystynyt tekemään. Mutta montaa juttua kylläkin:
Melonta 9.1. 2014 Salovedellä
Neljän hengen retkue meloi mukavassa "syyssäässä" Salovedeltä Kahilaisen kautta Saarijärveen ja takaisin. Matkalla juotiin kahvit ja ihailtiin tosi kivaa melontamaisemaa. Saaria, kapeata järveä, piskuisia joenpätkiä.
Erityisen makeeta oli suunnistaa eteenpäin kun näytti, ettei tuolta mihinkään pääse. Niin se järvi tai joki vain teki kaislikon takana mutkia, josta virta vei eteenpäin.
Koska oli pakkasta, mutta aika vähän lunta, piti reitti valita enemmän polku voittoiseksi. Kansallispuiston suolla olisi varvut muutoin kärsineet liiaksi.
Puiston yhdellä laidalla pidettiin mehutauko ja nähtiin kuunvalossa hehkuva suo. Loppuosa matkasta mentiinkin rämesuota ja metsää, jota kuu ei niin kovasti jaksanut valaista. Pois osattiin kyllä, mutta oli otsalamppukin tarpeen.
Pakkasjakso jatkui ja järville tuli pieni lumipeite. Loistava keli hiihtää, patikoida ja vaikka pyöräillä jäällä.
Maastossa hiihto ei ehkä olisi onnistunut. Järvi ei mäkiä tarjoa, mutta muita elämyksiä aisteille kylläkin. Hiihtoa ei tosin tullut tuolloin kokeiltua, pyöräilyä Kyynärällä kylläkin. Ja tuo kuvan kävelyretki oli ikimuistoinen.
Lumirakentamisen vaihtoehto 7.2.
Kun ei ole lunta edes lumiukkoon, ei lumimajoitteiden teko ole mahdollista. Jääpaloista tehdyt iglut kyllä, mutta lunta ei ollut kerättäväksi.
Vaihtoehto lämmittelypaikaksi on Pipo. Metsureiden taukoteltta lämpiää kaminalla ja sen pystyttää vaikka pilkkimisen lämmittelypaikaksi. Kuvassa ihmetellään lumikenkiä ja Pipo on kuivalla maalla.
Ystävänpäivänä lumikenkäilemässä oli yhdeksän henkilöä. Vaikka kuu ei juuri valaissut, teimme lähes kahden tunnin retken niin suo, metsä kuin järvimaisemassa.
Erityisen mukavaksi matkan teki sen monitahoiset osallistujat. Ikähaitari oli 7-80 vuotta. Innokkaat pikkuiset menivät makkaranpaistolle hieman muita aikaisemmin. Sveitsiläisvieras oli jo aiemminkin - alppimaasta kun kotoisin on - kokeillut lumikenkiä jalkaansa. Hieno oli myös herrasmiehen ajatus antaa yhteinen elämys vaimolleen synttärilahjaksi!
Torronsuo 19. muttei 23. helmikuuta
Avarat maisemat, tyypillisestä talvesta poikkeavat värit ja jopa karpalot maistettavaksi. Torronsuon kansallispuisto on huikean upea talvella. Yleensä hiihtolatujen ja muun lumikulkemisen vuoksi. Nyt lumikengillä pääsi osin jäiselle suolle katsomaan ruskaista lappimaista maisemaa.
Sunnuntaina 23.2. vesisade ja lumettomuus kuitenkin karkoittivat suolle lähtevät asiakkaat eikä Erärenkikään sitten yksin matkaan tällä kertaa lähtenyt. Oisko olympialaisten loppuottelulla ollut sijansa tässä päätöksessä.
Kaikki tehdyt luontoretket olivat elämyksellisiä ja mielenrauhaa tuovia. Mitä siis opimme: Nauti siitä luonnosta jota on tarjolla, äläkä vangitse ajatustasi kuvitelmaan, mitä pitäisi olla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti