Vinkit lumikenkäilyyn Tammelassa

Lumikengillä pääsee paikkoihin, joihin muutoin ei tule mentyä. Poluilla ei tarvitse pysyä. Lumikengät ovat ketterät ja tasoittavat maastossa kulkemista mukavasti. Vaikka aina ei ihan lumen pinnalla pääse kävelemään, umpihangessa eteneminen helpottuu huomattavasti. Ilman lumikenkiä kun voi helposti astua mahdollisiin lumen alla oleviin kuoppiin.

Kuvassa vasemmalla alhaalla on isoimmat ja oikealla
alhaalla pienimmät lumikengät. Kuvan keskellä siniset
kengät ovat sopivia pienten lasten jalkoihin. 

Tekniikka lumikengillä kävelyyn on samanlaista kuin normaalissa kävelyssä ja sauvakävelyssä. Lumesta riippuen jalkoja voi joutua nostelemaan, mutta lumikenkiä ei tarvitse ilmaan saada, vaan kengän takaosa voi laahata lumen pinnalla. 

Lumikengillä pääsee melkein kaikenlaisissa maastoissa. Erärenki vuokraa lumikenkiä Tammelassa Hämeen järviylängöllä. Lähistöllä voi valita kohteen luonteen ja vaikeustasonkin mukaan mm. kahdesta kansallispuistosta. 

Lumikengät ja oheistarvikkeet

Erärengillä on vuokralla pääasiassa Tubbsin Wilderness lumikenkiä. Niitä on kolmea kokoa. Lähtökohtaisesti painavammalle isommat ja kevyemmälle pienemmät kengät. Kuitenkin lumen määrä ja koostumus vaikuttavat sopivan välineen valintaan. Saatavilla on myös kaksi paria pienten lasten lumikenkiä. Ne sopivat jalkaan noin kengän numeroon 32 asti. Vuokrahinnat ovat sivulla https://www.erarenki.fi/lumikengat.html.

Lumikengissä on monenlaisia pohjarautoja. 
Tässä Tubbs Wilderness kengän alapuoli. 

Lumikengät eivät ole liukkaat. Niiden pohjassa on metallisia ulokkeita, jotka pureutuvat lumeen ja jäähän. Varsinkin mäkisessä maastossa raudoista on suurta apua. Irtonaisella lumella voi mäkisissä kohdissa päästä luisumaan lyhyitä matkoja alaspäin.  

Kaikki eivät käytä sauvoja lumikenkäillessä. Varsinkin tasaisessa maastossa eteneminen sujuu hyvin ilmankin niitä. Jos käsissä on jotakin kannettavaa esim. kamera, niin sauvat voivat olla tiellä. 

Sauvoista kuitenkin saa mukavaa tukea kävelyyn ja se aktivoi myös käsiä liikkumaan. Jos ylitettävänä on ojia tai kiivettävänä mäkiä, on sauvoista suuri hyöty. Periaatteessa kävely- ja hiihtosauvat käyvät lumikenkäilyynkin. Omat suksisauvat voivat tosin olla liian pitkät ja kävelysauvoissa ei yleensä ole sompia, jotka hangella mennessä ovat hyvin tarpeelliset. 

Sompa tekee sauvoista tukevat apuvälineet. 

Erärengiltä sauvoja voi vuokrata. Ne ovat sommallisia ja pituudeltaan säädettäviä teleskooppisauvoja. Sauvan sopivaan mittaan vaikuttaa luonnollisesti henkilön pituus mutta myös lumeen uppoamisen syvyys. Sauvoja voi siis joutua säätämään matkallakin. Lähtökohdaksi 160 cm pitkällä sauvat voi säätää n. 120 cm mittaisiksi. Vastaavasti 180 cm pitkälle reilut 130 cm sauvat ja 2 metriselle henkilölle 150 cm sauvat ovat suunnilleen sopivat. 

Miten varustautua retkelle?

Jalkineet kannattaa lumikenkäilemään lähtiessä valita valikoiman tukevammasta talvikenkä päästä. Vaelluskenkä on aika hyvä ja varrellinen lenkkari myös. Kuomat ja sen tyyppiset pysyvät siteissä myös hyvin. Löysät kumisaappaat tahtovat irrota helposti siteistä. Huopikkaat voivat olla hankalat kokonsa vuoksi. Korkoa kengässä ei ole hyvä olla, varsinkaan takaa vinosti lyhenevää. 

Säärystin estää lumen pääsyn kenkiin.

Jos lumi on märkää, on jalkineen vedenpitävyydestä iso ilo. Jos lumi on puuterimaista, ehkäisee korkeampi varsi lumen pääsyä kenkään. Housun lahje tai säärystin on hyvä ulottua kengän päälle. Erärengiltä voi vuokrata säärystimet, jos kenkiin uhkaa mennä lunta.  

Muu vaatetus on ns. säänmukainen. Lämpömittarin lukeman lisäksi tuuli vaikuttaa kovasti varsinkin avoimmilla alueilla. Lumikenkäily on varsinkin paksulla lumella raskasta ja siinä tulee lämmin. Hyvällä hankikannolla rasitus on paljon vähäisempää. Jos retkellä pitää taukoja, on taukotakki hyvä varuste. Hanskojen mallille ei ole erityistä vaadetta, villalapaset lämmittävät märkänäkin. Ehkä vaihtohanskat on hyvä ottaa mukaan. 

Lyhyelläkin retkellä on juomapullo hyvä ottaa mukaan. Reppu kulkee selässä helposti ja sinne saa lisävaatteiden lisäksi evästä energian saamiseksi. Aurinkolasit auttavat lumen pinnan muotojen näkemistä. Hämärään aikaan otsalamppu on hyvä varuste, jos vaikka kenkiä joutuu puhdistamaan lumesta tai jäästä tai siteitä kiinnittämään uudelleen. Pidemmillä retkillä voi varautua retkivälineiden - lumikenkienkin - rikoutumiseen esim. teipillä, nippusiteillä tai/ja rautalangalla. 

Kartta ja kompassi ovat sitä tärkeämpi, mitä vieraammassa maastossa liikkuu. Lumipyryn yllättäessä ei näkyvyyttä juuri ole ja kännykän toiminta voi takkuilla. Maastossa voi matkapuhelinverkkokin olla kuulumaton. Ei siis kannata pelkästään luottaa elektronisiin laitteisiin.        

Parhaat paikat kenkäilyyn

Tammelan ylänkö eli Hämeen järviylänkö on karu metsäinen vedenjakaja-alue. Joku on ylänköä luonnehtinut etelän erämaaksi. Matkaa suurimpiin Etelä-Suomen kaupunkeihin on vain noin 100 km. Tässä ehdotukset kolmeen eri lumikenkäily kohteeseen:

Torronsuon kansallispuistossa lumikenkäily on mielekästä jo ohuellakin lumipeitteellä alla olevan suon vuoksi. Täällä kävelet Suomen paksuimman turvekerroksen päällä. Suo on tasainen kulkea, mäkiä löytyy suon laidalta. Avara maisema käkkyräisine pikku mäntyineen on kuvauksellinen myös talvella, Kulkureitin voi valita vapaasti, tosin huhtikuusta alkaen tietyt suoalueet ovat rauhoitettuja ja kiellettyjä liikkumiselta.

Torronsuolla on paljon avointa tasaista maisemaa.  

Kiljamon parkkipaikka on hyvä lähtöpiste. Sen vieressä on infotaulu ja lähellä myös nuotiokatos ja luontotorni sekä kuivakäymälä. Osoite on Somerontie 732, Tammela. Suolle ajetaan paksulumisina talvina myös hiihtoladut. Huomioithan , että latuja pitkin ei saa lumikenkäillä. Koiran voi suolle ottaa mukaan, mutta se on pidettävä koko ajan kytkettynä. Lisätietoa ja mm. karttoja löydät Metsähallituksen sivulta https://www.luontoon.fi/torronsuo.

Liesjärven kansallispuistossa maastosta löytää Torronsuota enemmän korkeuseroja. Metsissä lunta ei kaikkina talvina ole tarpeeksi mielekkääseen lumikenkäilyyn. Liesjärven puistoon pääsee myös linja-autolla. Pikavuoropysäkki 'Kyynärä' Helsinki-Pori tiellä on juuri Erärengin vuokrauspisteen vieressä. Siitä voi lähteä heti puistoon lumikenkäilemään tai patikoida tietä pitkin kilometrin verran Kyynäränharjun maisemiin.

Korteniemen tuvan eteisessä voi kirjata käyntinsä
vieraskirjaan. Huoneiden ovet ovat kiinni. 

Omalla autolla tullessa voi lähtöpaikan valita muualtakin ja suosittelemiani kohtia on kaksi: Korteniemen perinnetilan ympäristössä on sekä kulttuurimaisemaa että metsää. Metsänvartijoiden raivaamilla pelloilla on jonkin verran avaruutta ja Ahonnokan luona näet alueen vanhimmat metsät. Liesjärven rannalla on myös nuotiopaikka. Järven jäälle voi kenkäilemään lähteä tietysti jäävarauksin. Naskalit mukaan, jos vetten päälle mieli tekee! Parkkipaikka on osoitteessa Korteniementie 242, Tammela. Parkkipaikalla on kuivakäymälät. Hieman aiemmin autolla tullessa on Lehdoksen parkkipaikka (Korteniementie 160, Tammela).

Peukalolammin ympäristössä on parikin nuotiopaikkaa. Niiden maisemissa on mukavia kenkäilyyn sopivia metsiä ja puiston ulkopuolella aukeampaakin maastoa. Kaksvetisen kodalla saa evästauon ajaksi sääsuojaa. Molempien nuotiopaikkojen luona on kuivakäymälät, parkkipaikoilla vessoja ei ole. Parkkipaikat ovat osoitteissa Kanteluksentie 530, Tammela ja Kanteluksentie 580, Tammela. Jälkimäisen osoitteen kohdalla käännetään Katavalammintielle, jota ajamalla parkkipaikat löytyvät. Metsähallituksen sivut Liesjärven kansallispuistosta ovat osoitteessa https://www.luontoon.fi/liesjarvi.

Saaren kansanpuistossa voi lumikenkäilyyn hakea haastetta korkeuseroista. Vaikka puistossa on myös tasaisempia maastoja, on kiipeäminen Kaukolanharjun päälle haastavaa. Tässä maastossa pääsee lumikenkien pitokyky oikeuksiinsa! Vaikka näkötorni on talvella kiinni, kannattaa tornin juurelle kiivetä maisemaa ja Edelfeltin muistokiveä katsomaan. Pyhäjärven rannalla on kaksi nuotiopaikkaa tulisteluhetkelle. Puistossa toimii perinteinen Lounais-Hämeen Pirtti, jossa on hyvät ravintolapalvelut. Lisätietoa Saaren kansanpuistosta on sivulla https://www.luontoon.fi/saari.

Edellä olevien paikkojen välillä kulkee merkitty Ilvesreitti -verkosto. Sitä mukaellen voi lumikengillä tehdä pidemmänkin vaelluksen.

Opastetulle retkelle?

Erärenki järjestää myös opastettuja lumikenkäretkiä ryhmille. Retkikalenterissa on muutamia lumikenkäretkiä, joihin voi ilmoittautua mukaan yksittäinkin. Kun virkistyspäivä esim. työ- tai kaveriporukukoille suunnitellaan usein hyvissä ajoin, on kohteista Torronsuo lumivarmimpana paras valinta. Liesjärven kansallispuistossa on varattava nuotiopaikka, jolloin voidaan retken taukoa viettää oman porukan kesken vaikka pidemmästi. Yhteydenotto retken suunnittelemiseksi mieluiten soittamalla 050 5454722 /Jouni tai sähköpostilla erarenki@gmail.com.

Antoisia hetkiä luonnossa!

T. Jouni, Erärenki