Luontopolun arviointia moottoritiellä

Suomen ladun asiantuntija opettaa jyrkkyyden mittausta.

Suomessa on pinta-alaa paljon ja erilaisia väyliä ja polkuja kulkee paikasta toiseen. Luonnossakulkijaa varten olevien reittien hyödyntämistä käsiteltiin 26.-27. 11. -13 olleessa Outdoorsfinlandin järjestämässä koulutuksessa Kisakalliossa. Eikä koulutus maksanut mitään, joten rengilläkin oli mahdollisuus osallistua :-)

Polun "isä" Risto Murto (oik.) kertoo laavun syntyhistoriaa

Josko tiedot reitistöistä olisi jotenkin mukavasti saatavilla samasta paikasta ja samankaltaisesti esiteltyinä? Siinä olisi apu niin jokamiehen oikeudella kulkevalle kuin luontomatkailuyrittäjälle.

Koulutus antoi eväät niin polkujen vaikeusasteiden määrittämiseen kuin reittien kertomiseen kartoin ja esittein. Ehkäpä viisastui siinä, mitä vaeltaja/meloja/pyöräilijä odottaa reitistä etukäteen tiedettävän ja miten täihin toiveisiin vastataan.

Teorian lisäksi tehtiin harjoitustyö maastossa Karnaisten luontopolulla Lohjalla lähellä urheiluopisto Kisakalliota. Kiva polku ja keskivaativaksi se luokiteltiin. Juurakot, kivet ja jyrkähköt 25% nousut eivät sovi helpon reitin määritelmään, vaikka polku sinänsä on tarkoitettu "kaikelle kansalle".

Haltiaväen isä Janto tapaa ottaa aurinkoa kallion päällä.

Luontoelämystä täydentää tieto siitä, että aivan polun tuntumassa kulkee vilkas Helsinki - Turku moottoritie. Tuntumassa - mutta maan alla! 50 metrin päässä kulkevasta moottoritiestä ei kuulunut ääniä Ahvenlammin laavulle oikeastaan ollenkaan.

Kivaa oli myös satumaisuus ja siihen tehdy tarinapolku. Se antaa lisäpotkua lapsiperheiden viihtymiselle näillä reiteillä.

Jos polkujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa tarvitset jelppausta, niin käyty koulutus antoi kyllä siihen eväitä. Reiteille kulkijoiden saamisessa etukäteen esitetyt asiat on kaikki kaikessa (alkaen tietysti jo siitä, mistä kuvaus reitistöstä löytyy). On siis hyvä olla jokin takastuspohdinta, että onko kerrottu kaikki tarpeellinen tieto, mutta ei aiheuteta liian tiedon ähkyä.

Toivottavasti hanke outdoorsfinland.fi sivuston kaiken kattavuudesta reitistöjen osalta toteutuu, jolloin se luvattuine kielikäännöksineen palvelisi niin kotimaisia kuin ulkolaisia retkeilijöitä ja heille palveluja tarjoavia toimijoita. Kannattaa jo nyt tietysti tutustua sivustoon!

Melkuttimella lokakuussa 2013

Erärengin kirjoitus yönyliretkestä Melkuttimella on julkaistu http://www.outdoorsfinland.fi/melontaa-ja-vaellusta-melkuttimilla/

Ehkä hölmöä linkittää blogia toiseen, mutta jos ajattelet Melkuttimia mahdollisena retkikohteena, niin tuosta pääsee yhteen näkökulmaan ja tarinaan.

Pönttöuunin purku

Hienoa, että on ihmisiä, jotka arvostavat pönttö- eli pystyuuneja. Erärengin eiliseen päivään kuului pönttöuunin metalliosien pelastaminen purettavaksi joutuvasta rakennuksesta.

Uuni lattiakerrosta vaille tyhjennettynä.

Katon ja uunin laen väli oli aika ahdas, mutta saviuunilaasti irtosi sieltä kuitenkin melko helposti. Kun uunin ylimmän osan, ns. kruunun, sai pois, työ etenikin jouhevammin. Kun savuhormit tulivat esille, piti ulkotiilivarvin ekan tiilen irroittaminen tehdä varovasti. Samalla alkoi purkajan väri vaihtumaan, aina sitä sen verran hanskalla nokkaansa pyyhkii.

Kuori ja suuluukut säilyivät hyvin ehjinä. Jotkut tiilet olivat jo aika hauraita ja rikkoutuivat, tosin niitä ei ollutkaan tarkoitus säilyttää. Rakennuksen lattiaa oli varmastikin joskus korjailtu ja alimman peltikuoren irtisaaminen lattian sisästä oli aloittamisen ohella työläin purkuvaihe.


Mielenkiintoinen työ sai onnellisen lopun ja kuori jäi odottamaan siirtoa. Liki päivän tunnit työhön meni.